Kuloveden pohjoispuolella asutuksesta, kuten koko\u00a0Suoniemenkin<\/a> varhaisista vaiheista saadaan tarkempaa tietoa ”Suoniemen historia” -teoksesta. Kotiseutuneuvos Eero J\u00e4rventaustan kirja ”Kansan kertomaa Suoniemelt\u00e4” kertoo kiinnostavasti t\u00e4m\u00e4n seudun vaiheista 1500-luvulta l\u00e4htien. Mainitulla vuosisadalla on silloiseen Karkun pit\u00e4j\u00e4\u00e4n kuuluvissa Kuljun ja Kauniaisten kyliss\u00e4 ollut useita itsen\u00e4isi\u00e4, verotettavia talonpoikaistiloja. 1695 Kuljun alueista erotettiin Kauniaisten ratsutila ja siit\u00e4 l\u00e4htien Kuljun ja Kauniaisten ”l\u00e4\u00e4nit”, kuten paikalliset ovat sanoneet, alkoivat el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kauniaisten kartanon omistajat vaihtuivat usein, sen sijaan Kulju oli Wrangelien j\u00e4lkeen Mellinin suvun hallussa yli 200 vuotta. Anton Elving osti kartanon 1894 ja se on edelleen saman suvun omistuksessa. Kauniaisten kartano on ollut Lennart Rosenlewin suvun hallussa vuodesta 1896.<\/p>\n Kauniaisten ja Kuljun v\u00e4liss\u00e4 on viel\u00e4 Maurin kartano. Se kuului ensin Kuljuun ja oli v\u00e4lill\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4, kunnes 1840 liitettiin Kauniaisiin. 1952-60 Mauri toimitti seuraintalon virkaa ja oli kyl\u00e4n keskus. Ihmiset kokoontuivat iltaisin kahvilaan ja sek\u00e4 kauppa, ett\u00e4 tori olivat l\u00e4hell\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n Mauri toimii seurakuntatalona ja vieress\u00e4 oleva Maurinlehto kyl\u00e4l\u00e4isten viimeisen\u00e4 leposijana. Tori on kuusikoitunut ja kahvila suljettu.<\/p>\n Kun kartanoita alettiin pysyv\u00e4mmin asua, tarvittiin ty\u00f6voimaa. Sen saamiseksi kartanot perustivat torppia ja n\u00e4in syntyi Suomeen torpparilaitos. Torpparit perheenj\u00e4senineen tekiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4 kartanoon ja siten edesauttoivat niiden vaurastumista. Siin\u00e4 ohessa he hoitivat omia viljelyksi\u00e4\u00e4n, raivasivat ja rakensivat. Kuljun kartanon torpat sijaitsivat Siurossa sek\u00e4 J\u00e4rvenj\u00e4rven ja Jokistenj\u00e4rven rannoilla. Kauniaisten kartanon torpat olivat p\u00e4\u00e4asiassa Kauniaisten per\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 Jumesniementien varressa l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 H\u00e4meenkyr\u00f6n rajaa. Vuodesta 1918 l\u00e4htien torpparit saivat lunastaa tilat itselleen.<\/p>\n Uusi vaihe Kuloveden kylien alueella koettiin viime sotien j\u00e4lkeen. Maanhankintalain mukaisen asutustoiminnan seurauksena paikkakunnalle siirtyi vuonna 1946 runsaasti uusia asukkaita. Eniten tuli sotien takia kotinsa menett\u00e4nytt\u00e4 siirtov\u00e4ke\u00e4. Kuljun ja Kauniaisten kyl\u00e4\u00e4n muutti kumpaankin n. 20 perhett\u00e4, jotka kaikki olivat kotoisin Vpl Pyh\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4. Asevelikyl\u00e4st\u00e4, eli nykyisen Ilveskalliontien varresta osoitettiin tontteja rintamamiehille ja sotaleskille. T\u00e4lle alueelle muutti rakentamiinsa taloihin kymmenen perhett\u00e4. Kuljun kyl\u00e4ss\u00e4 rintamamiestalot rakennettiin P\u00f6kkyl\u00e4\u00e4n, Jokistenj\u00e4rven rannalle.<\/p>\n Viimeisen 10-15 vuoden aikana seudulle on muuttanut runsaasti uusia, nuoria perheit\u00e4 ostamiinsa tai rakentamiinsa omakotitaloihin. Aika kuluu. Paikkakunta el\u00e4\u00e4, muuttuu ja uudistuu, sen t\u00e4m\u00e4 lyhyt ”historiallinen katsauskin” osoittaa.<\/p>\n L\u00e4hteet: Seuraavan lyhyen historiakatsauksen on koonnut Anna-Liisa Heikkil\u00e4. Kuloveden pohjoispuolella asutuksesta, kuten koko\u00a0Suoniemenkin varhaisista vaiheista saadaan tarkempaa tietoa ”Suoniemen historia” -teoksesta. Kotiseutuneuvos Eero J\u00e4rventaustan kirja ”Kansan kertomaa Suoniemelt\u00e4” kertoo kiinnostavasti t\u00e4m\u00e4n seudun vaiheista 1500-luvulta l\u00e4htien. Mainitulla vuosisadalla on silloiseen Karkun pit\u00e4j\u00e4\u00e4n kuuluvissa Kuljun ja Kauniaisten kyliss\u00e4 ollut useita itsen\u00e4isi\u00e4, verotettavia talonpoikaistiloja. 1600-luvun alkupuolella Ruotsi-Suomen hallitsijat antoivat … Jatkuu<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-63","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":122,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/63\/revisions\/122"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/kulovesi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n1600-luvun alkupuolella Ruotsi-Suomen hallitsijat antoivat valtiota palvelleille henkil\u00f6ille palkkioksi maa-alueita eli l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in, v. 1641, lahjoitettiin 30-vuotisen sodan upseerille, kenraalimajuri Helmut Wrangelille laajat alueet Kuloveden pohjoispuolelta. L\u00e4\u00e4nitysalueen keskuspaikaksi muodostui nykyisen Kuljun kartanon seutu, jonne noihin aikoihin rakennettiin ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4rakennus.<\/p>\n
\nEero J\u00e4rventausta; ”Kansan kertomaa Suoniemelt\u00e4” (1974)
\nMuistitieto (A-L Heikkil\u00e4, Anne Viitalaakso-Kaasalainen).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"