{"id":931,"date":"2016-02-28T18:53:02","date_gmt":"2016-02-28T16:53:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/?page_id=931"},"modified":"2016-02-28T18:53:27","modified_gmt":"2016-02-28T16:53:27","slug":"taivalkunnan-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/kuvat\/historiaa\/taivalkunnan-historiaa\/","title":{"rendered":"Taivalkunnan historiaa"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Vesist\u00f6t olivat oivallisia kulkuv\u00e4yli\u00e4. Vakituiset asutukset ja ensimm\u00e4iset keskukset syntyiv\u00e4t aina vesien varsille. Kuloveden it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4, Penttil\u00e4n, Lukkilan ja Korvolan kylien tienoilla on ollut ikivanhaa asutusta. Ylistalon ja Kassilan korkeat m\u00e4et ja Lukkilan alue ymp\u00e4rist\u00f6ineen, samoin kuin vastap\u00e4inen Korvolan kyl\u00e4 ovat muinaisl\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen Suur-Pirkkalan vanhinta asuinaluetta.<\/p>\n

Vanha kauppatie Tampereelle ja Pyh\u00e4j\u00e4rvelle kulki Uudestakaupungista asti pitkin Kulovett\u00e4. Taivalkunnassa Haapaniemen kyl\u00e4ss\u00e4 oli pys\u00e4hdyspaikkana kapakka.
\nSiit\u00e4 jatkettiiin Teernij\u00e4rven ja Kahtalammin yli Pyh\u00e4j\u00e4rven Hauroisten lahteen niit\u00e4 reittej\u00e4 my\u00f6ten, mist\u00e4 oli ajateltu rakentaa kanava Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 Nokianvirtaan.
\nVesiteitse kuljettiin pitki\u00e4kin matkoja ja suuria virtojakin laskettiin. Kovimmat kosket, kuten Nokian koski, kierrettiin vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vene maata pitkin niiden ohi. T\u00e4st\u00e4 tuli nimi\u00a0Taivalkunta.<\/p>\n

Yleisiksi maanteiksi my\u00f6hemmin parannettujen Etel\u00e4-Pirkkalan ja Per\u00e4kunnan teiden ohella oli 1760-luvulla merkkitt\u00e4vin paikallistie Nokialta Haapaniemeen ulottuva Taivalkunnantie, jolta haarautuivat sivutiet Viholaan, Tyrkk\u00f6l\u00e4\u00e4n ja Hauroisiin. Suoniemen kyliin ei viel\u00e4 ollut yhteytt\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Nokianvirtaa ei 1700-luvulla p\u00e4\u00e4ssyt ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hevosajoneuvolla, koska sen yli ei ollut siltaa eik\u00e4 lauttayhteytt\u00e4. Vuonna 1813 joukko Taivalkunnan maanomistajia j\u00e4tti maaherralle anomuksen, ett\u00e4 Taivalkunnan ja Tottij\u00e4rven kappelin tilat velvoitettaisiin joko rakentamaan silta Em\u00e4kosken yli tai, jos t\u00e4m\u00e4 osoittautuisi mahdottomaksi, hankkimaan kosken alapuolelle lautta ja palkkaamaan t\u00e4t\u00e4 hoitamaan vakinainen lautturi.
\nMaaherra antoi 1822 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lautan hankkimisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4ten samalla, ett\u00e4 muiden kuin lautan yll\u00e4pitoon osallistuneiden tuli suorittaa sen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 maksu.
\nLautta oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aina 1890 luvulle saalla, jolloin Nokianvirran yli vihdoin rakennettiin silta. Vasta 1860- luvulla Taivalkunnantiet\u00e4 saatiin jatketuksi Karkun suuntaan. Kuloveden etel\u00e4puolella asuvat karkkulaiset anoivat 1846 kuvern\u00f6\u00f6rilt\u00e4 tien rakentamista heid\u00e4n maittensa kautta yleiselle maantielle saakka Tyrv\u00e4\u00e4lle sek\u00e4 samalla sen jatkamista Pirkkalaan Haapaniemen Vehkasillalle, mihin Taivalkunnantie p\u00e4\u00e4ttyi. Taivalkuntalaiset suostuivat rakentamaan tieosuuden oman pit\u00e4j\u00e4n alueella, ja kun vuotta my\u00f6hemmin suoritettiin kuvern\u00f6\u00f6rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 mittaus-ja jakotoimitusta, enemmist\u00f6 osakkaista p\u00e4\u00e4tti ensi innostuksen vallassa rakentaa per\u00e4ti 10 kyyn\u00e4r\u00e4n levyisen valtatien. Varovaisempien mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin liian suureellinen yritys, ja osa hankkeessa olleista kielt\u00e4ytyi tulemasta mukaan. Asia saatiin lopullisesti ratkaistuksi vasta senaatin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 1859, jolla osakkaat velvoitettiin rakentamaan tie kuuden kyyn\u00e4r\u00e4n levyiseksi paikallistieksi.<\/p>\n

Taivalkunnassa sijaitsi aikoinaan my\u00f6s teollisuutta. Kalle Alastalon perustama h\u00f6yrysaha aloitti toimintansa yksiraamisena v. 1910. T\u00e4m\u00e4 sahalaitos paloi v. 1912, jonka j\u00e4lkeen rakennettiin uusi kaksiraaminen saha. Sahan yhteyteen oli rakennettu lis\u00e4ksi laatikkotehdas ja h\u00f6yrykuivaamo. Sahaan kuului my\u00f6s kaksi h\u00f6yl\u00e4konetta. Koska saha sijaitsi Nokian virran etel\u00e4isell\u00e4 rannalla, oli valmiin tavaran kuljettaminen rautatielle hankalaa. Sen johdosta sahalle hankittiin ilmarata, jota my\u00f6ten tavarat kuljetettiin toiselle rannalle lastattaviksi Tampere-Pori-radan pistoraiteella rautatievaunuihin.<\/p>\n

Tehtailija Alastalo oli kauan suunnitellut my\u00f6s tiilitehtaan rakentamista sahan yhteyteen. Vuonna 1927 h\u00e4n perusti ajanmukaisen tiilitehtaan erikoisine tiilenkuljetuskoneineen ja kuivauslaitteineen.
\nH\u00f6yrysaha ja tiilitehdas joutuivat kuitenkin 1930-luvun alussa umpikujaan. Sen aiheuttivat pula-ajan lis\u00e4ksi omistajan halvaantuminen vuonna 1930 ja kuolema kahta vuotta my\u00f6hemmin. Kunta osti Alastalon maat v.1933. Alastalon tiilitehdas jatkoi Oy N\u00e4sin omistuksessa toimintaansa 1940-luvun lopussa sattuneeseen tulipaloon saakka. Valtion Siuron Saha oli siirtynyt vuonna 1928 Kalle Alastalon haltuun ja siit\u00e4 tuli Siuron Saha Oy. Sahalla oli vaikeuksia ja sen oli pakko pit\u00e4\u00e4 useita seisokkeja. Se ajautui lopulta 1930-luvun lopulla ylivoimaisiin vaikeuksiin.
\nSahojen ja tiilitehtaansa lis\u00e4ksi Alastalo oli yksi p\u00e4\u00e4tekij\u00e4 Nokian kutomon perustamisessa. H\u00e4n oli t\u00e4m\u00e4n yhti\u00f6n johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1921-1930. Alastalon teollisuuslaitokset eiv\u00e4t olleet kovin suuria, mutta h\u00e4nen merkityksens\u00e4 paikallisena itseoppineena maanviljelij\u00e4-tehtailijana oli esimerkillinen. Kalle Alastalon teollisen uranuurtajan, perint\u00f6 ei unohtunut.<\/p>\n

Taivalkunnan koulu perustettiin v. 1921 tehdyll\u00e4 kunnanvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Koulutoiminta alkoi tammikuussa 1922 Kassilan talossa. Saman lukukauden aikana ryhdyttiin Kalle Alastalon lahjoittamalle maalle rakentamaan omaa koulutaloa, joka valmistui 31.8.1922.<\/td>\n<\/tr>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
– Vanhan Pirkkalan historia , Juhani Saarenheimo, H\u00e4meen Kirjapaino Oy 1974<\/td>\n<\/tr>\n
– Nokian ja Pirkkalan historia 1865-1993 kirjoittajat: Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Forssan Kirjapaino 1994<\/td>\n<\/tr>\n
– Nokian Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ohjelma 2001 kirjoittajat: Eija Teivas, Annu Tulonen<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Vesist\u00f6t olivat oivallisia kulkuv\u00e4yli\u00e4. Vakituiset asutukset ja ensimm\u00e4iset keskukset syntyiv\u00e4t aina vesien varsille. Kuloveden it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4, Penttil\u00e4n, Lukkilan ja Korvolan kylien tienoilla on ollut ikivanhaa asutusta. Ylistalon ja Kassilan korkeat m\u00e4et ja Lukkilan alue ymp\u00e4rist\u00f6ineen, samoin kuin vastap\u00e4inen Korvolan kyl\u00e4 ovat muinaisl\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen Suur-Pirkkalan vanhinta asuinaluetta. Vanha kauppatie Tampereelle ja Pyh\u00e4j\u00e4rvelle kulki Uudestakaupungista asti pitkin … Jatkuu<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":899,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-931","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/931","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=931"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/931\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":934,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/931\/revisions\/934"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/899"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/taivalkunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=931"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}