{"id":142,"date":"2017-01-04T10:40:22","date_gmt":"2017-01-04T08:40:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/?page_id=142"},"modified":"2017-01-04T10:41:55","modified_gmt":"2017-01-04T08:41:55","slug":"tietoa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/tietoa\/","title":{"rendered":"Tietoa"},"content":{"rendered":"

HISTORIAA<\/h2>\n

Tottij\u00e4rvi, Wesikansa kuten vanha kansa sanoi, levitt\u00e4ytyi Pyh\u00e4j\u00e4rven rannoille. Pyh\u00e4j\u00e4rvi on merkinnyt leip\u00e4\u00e4 ja tiet\u00e4 rantojensa asukkaille. Pyh\u00e4j\u00e4rven rantojen korkeilta vuorilta ovat esi-is\u00e4t aikoinaan vartioineet kotikontujaan. Samoilta vuorilta Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana kasakat vartioivat kyl\u00e4\u00e4mme. Kasakkavuori ja Py\u00f6r\u00f6p\u00e4\u00e4 ovat saaneet nimens\u00e4 noina aikoina. Tottij\u00e4rvi kuului 1346 perustettuun Suur-Wesilahden seurakuntaan vuoteen 1662, jolloin siit\u00e4 tuli oma saarnahuonekunta.<\/p>\n

Kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 Tottij\u00e4rvi mainitaan ensimm\u00e4isen kerran 1416 Laukon tilan yhteydess\u00e4. Tottij\u00e4rvi joutui varhain Ruotsin vallan aikana r\u00e4lssiomistukseen Kurki-suvulle. Uuden ajan alussa Kurjet hallitsivat kaikkia Laukon kyl\u00e4n maita, ja my\u00f6s Tottij\u00e4rve\u00e4kin. Laukon maiden raja Pirkkalaa ja Karkkua vastaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin vuoden 1479 laamannink\u00e4r\u00e4jill\u00e4 kulkemaan Savitaipaleensuun, Naulonvuoren, Torisevanvuoren, Tynnyrkiven, Hummarkosken ja Velhonkannon kautta.<\/p>\n

Tottij\u00e4rvi oli Laukon kartanon sivutila. Laukon kartanon omistajat halusivat raivata lis\u00e4\u00e4 peltoa mailleen. Laukon omistajat perustivat maistaan torppia, joihin he hankkivat asukkaiksi maattomia ihmisi\u00e4 vuokralaisiksi eli torppareiksi. Torpparit saivat torpista elantonsa. Maksuksi torpista torpparit raivasivat lis\u00e4\u00e4 peltoja sek\u00e4 tekiv\u00e4t taksv\u00e4rkkip\u00e4ivi\u00e4 kartanolle ja osan vuokraa torpparit maksoivat tavarana esim. viljana kartanolle. Torppia muodostettiin runsaasti 1600- ja 1700-luvuilla, jolloin Tottij\u00e4rvest\u00e4 muodostui torpparipit\u00e4j\u00e4. 1817 Laukko ja Tottij\u00e4rven tilat siirtyiv\u00e4t Johan Agapetus T\u00f6rngrenille. Laukon kartanon kotiopettajaksi tuli tuolloin v\u00e4h\u00e4varainen opiskelija Elias L\u00f6nnrot. L\u00f6nnrot uhrasi aikaa ja vaivaa my\u00f6s alustalaisten luku- ja kirjoitustaidon kehitt\u00e4miseen. Tottij\u00e4rvel\u00e4isten lukutaidon on mainittu olleen parempi kuin l\u00e4hipit\u00e4j\u00e4l\u00e4isten. Kalevalan puhtaaksikirjoittajat ovatkin tottij\u00e4rvel\u00e4iset torpan pojat Johan Helenius ja Kaarle Bergstad.<\/p>\n

Tottij\u00e4rvi itsen\u00e4istyi kunnaksi 1869. Laukon ja Tottij\u00e4rven kartanoiden omistajiksi tuli vuonna 1869 asessori Herman Hallonblad. H\u00e4n ryhtyi puuhaamaan Tottij\u00e4rvelle kansakoulua. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 kouluhankkeessa oli kunnallislautakunnan esimies lukkari August St\u00e5hlman. Tottij\u00e4rvelle perustettiin kansakoulu 1871.Tottij\u00e4rvelle perustettu koulu ja jo ennen sit\u00e4 perustettu kirjasto olivat ensimm\u00e4iset H\u00e4meen maalaiskunnissa.<\/p>\n

Laukon ja Tottij\u00e4rven torpparit tulivat koko valtakunnan kuuluisuuteen 1900-luvun alkupuolella torppareiden lakkojen ja niiden seurauksena tapahtuneiden h\u00e4\u00e4t\u00f6jen takia. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat liittyv\u00e4t my\u00f6s osaltaan koko Suomessa tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen murrokseen. Tapahtumat k\u00e4rjistyiv\u00e4t koko Suomea koskeneeseen sis\u00e4llissotaan vuonna 1918. Sodan kuluessa Laukon kartanon rakennukset poltettiin. Saman kohtalon koko my\u00f6s Tottij\u00e4rven kartano. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Tottij\u00e4rven kartanosta ei ole j\u00e4ljell\u00e4 kuin maatuneet rauniot ja kartanonm\u00e4en metsikk\u00f6.<\/p>\n

1920- ja 1930-luvuilla Tottij\u00e4rvell\u00e4 elettiin kehityksen aikaa. Torpparilain seurauksena itsen\u00e4isten pientilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi, ja maanviljelys alkoi muuttua ja koneistua. Palvelut lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t, kyl\u00e4\u00e4n saatiin puhelinyhteydet. Rakennettiin uusia kouluja niin kirkonkyl\u00e4lle, kuin Sorvaan ja Joutsijoellekin. Yhdistyksi\u00e4 syntyi monenlaisia, oli ty\u00f6v\u00e4enyhdistys, suojeluskunta, nuorisoseura, maamiesseura, martat. Sota-aika ja pulavuodet hidastivat kehityst\u00e4, mutta 1950-1960 \u2013luvuilla maaseutu koki todellisen murroksen. Turku-Tampere \u2013maantie valmistui, ja Tottij\u00e4rvi s\u00e4hk\u00f6istettiin. Elinkeinorakenne alkoi suuntautua maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin.<\/p>\n

1.1.1976 Tottij\u00e4rvi liitettiin Nokian kauppalaan. Nokia sai Tottij\u00e4rvest\u00e4 lis\u00e4\u00e4 pinta-alaa 94,8 km2 ja asukkaita 1040. Tottij\u00e4rvi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n Nokian kaupungin etel\u00e4isen osan. Nokian kaupunki omistaa Kirkonkyl\u00e4n keskustasta n. 50 hehtaaria maata ja on laatinut sinne osayleiskaavan. Muutenkin Tottij\u00e4rven asukasluku on viime vuosina k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun pitk\u00e4aikaisen laskun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

N\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4<\/h2>\n

\"\"Tottij\u00e4rven kirkko<\/strong>
\nJ. A. T\u00f6rngren luovutti 1833 uuden kirkon rakentamista varten maa-alueen, kun Tottij\u00e4rven vanha kirkko oli todettu ahtaaksi ja huonokuntoiseksi. Piirustukset ja parannuspiirustuksen laati J. E. Gustavson, intendenttikonttorin johtajana toimi tuolloin Engel. Kirkko valmistui lopullisesti vuonna 1841. Kirkko edustaa my\u00f6h\u00e4isempire\u00e4 ja on piirteilt\u00e4\u00e4n yksinkertainen ja vaatimaton.<\/p>\n

<\/div>\n

\"\"Kellotapuli kirkon vieress\u00e4<\/strong>
\nMikko Lajanderin rakentama kaksinivelinen kellotapuli vuodelta 1773. Tapulin eteisess\u00e4 oli amme, jossa sulatettiin j\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 ja hukkuneita, ja tapulin alakerrassa s\u00e4ilytettiin vainajia. Kello on Gabriel Kurjen toimesta valettu vuonna 1703.<\/p>\n

<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n

\"\"Kyl\u00e4pirtti<\/strong>
\nKyl\u00e4pirtti rakennettiin alunperin terveystaloksi vuonna 1948. Sen rakentamiseen saatiin avustusta Ruotsista. Alakerrassa oli vastaanottotilat, ja yl\u00e4kerrassa terveyssisaren ja k\u00e4til\u00f6n asunnot. Sittemmin rakennus toimi ryhm\u00e4perhep\u00e4iv\u00e4kotina, ja nyky\u00e4\u00e4n se palvelee kyl\u00e4l\u00e4isten yhteisen\u00e4 kokoontumispaikkana. Kyl\u00e4pirtill\u00e4 kokoontuvat eri yhdistykset, lis\u00e4ksi siell\u00e4 on iltap\u00e4iv\u00e4kerhotoimintaa ja pihalla on kes\u00e4lauantaisin torimyynti\u00e4.<\/p>\n

<\/div>\n

\"\"P\u00e4iv\u00e4koti<\/strong>
\nP\u00e4iv\u00e4kodin rakennus valmistui vuonna 1928 ja se toimi alunperin alakouluna. Vuonna 1956 valmistui uusi kirkonkyl\u00e4n koulutalo, ja t\u00e4ll\u00f6in vanha alakoulu saneerattiin kunnantoimistoksi, ja sen yhteyteen rakennettiin palotorni. Tottij\u00e4rven liitytty\u00e4 Nokiaan talo on toiminut kyl\u00e4pirttin\u00e4, kunnes se muutama vuosi sitten muutettiin p\u00e4iv\u00e4kodiksi.<\/p>\n

<\/div>\n

\"\"Terhi Kuusisen taideteos ”Annetaan heille hyv\u00e4 pallo”<\/strong>
\nTottij\u00e4rven p\u00e4iv\u00e4kodin pihamaalla.<\/p>\n

<\/div>\n

Hautausmaa<\/strong>
\nHautausmaa rakennettu eri vuosisadoilla. Osa 1700 luvulta pohjaamatonta, osa 1800 -luvun hautausmaata on kirkon alla. Kirkon takana on vuosisadan alussa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu ns. uusihautausmaa. Uusin hautausmaa on valmistunut 1999.<\/p>\n

\"\"Perinnemakasiini<\/strong>
\nMakasiini on rakennettu vuonna 1873 ja se on alunperin toiminut lainajyv\u00e4st\u00f6n\u00e4. Lainajyv\u00e4st\u00f6n tarkoituksena oli taata osakkaille siemenvilja my\u00f6s katovuosien aikana. Nyt makasiinissa on koottuna lahjoituksena saatua esineist\u00f6\u00e4, ja siell\u00e4 on mm. Tottij\u00e4rven kirkon vanhat urut vuodelta 1896. Perinnemakasiini on avoinna kes\u00e4isin.<\/p>\n

<\/div>\n

Kartanon alue Tottij\u00e4rven kirkonkyl\u00e4ss\u00e4<\/strong>
\nVesilahden Laukon omistama Tottij\u00e4rven s\u00e4terikartano on ollut pit\u00e4j\u00e4n merkitt\u00e4vin maatila keskiajalta l\u00e4htien. Kartanon asukkaisiin on kuulunut Kurki, Tott ja Standertskj\u00f6ld \u2013sukujen edustajia. Kartanon rakennuksia uusittiin aina vuosien saatossa, ja viimeisin p\u00e4\u00e4rakennus tuhoutui sis\u00e4llissodassa vuonna 1918. Kartanosta on j\u00e4ljell\u00e4 perustuskivi\u00e4 ja vehmas puistoalue.<\/p>\n

Norrkulla<\/strong>
\nNorrkulla on Tottij\u00e4rven kartanon entinen torppa.<\/p>\n

Pajulahden kyl\u00e4<\/strong>
\nKeskiajalla asutettu Pajulahden kyl\u00e4 sijaitsee kauniilla paikalla Pyh\u00e4j\u00e4rven rannalla. Pajulahti oli aikoinaan koko pit\u00e4j\u00e4n keskus. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten; r\u00e4\u00e4t\u00e4lien, suutarien, puuseppien, seppien ja nikkareiden asuttama 155 hengen kyl\u00e4. Aikoinaan siell\u00e4 oli kolme kauppaa. Pajulahden laivalaituri n\u00e4ytteli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaa kyl\u00e4l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tottij\u00e4rven ensimm\u00e4inen puhelin oli Pajulahden Ty\u00f6v\u00e4en Osuuskaupassa 1918. Kyl\u00e4keskuksessa s\u00e4ilynyt perinteist\u00e4 rakennuskantaa Laurilan ja Siuvon tiloilla. Laurilan vanha p\u00e4\u00e4rakennus on vuodelta 1783. Siuvo on entinen kestikievari.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4entalo<\/strong>
\nTy\u00f6v\u00e4entalo valmistui vuonna 1908 Osakeyhti\u00f6 Laurilalta saadulle tontille. Rakentamisessa olivat aktiivisesti mukana Laukon lakon yhteydess\u00e4 h\u00e4\u00e4detyt torpparit. Rakennus syntyi p\u00e4\u00e4osin talkoovoimin, ja sen rakentamista rahoitettiin arpajaisilla ja my\u00f6s velkarahalla.<\/p>\n

\"\"Jukola<\/strong>
\nTottij\u00e4rven suojeluskunta osti vuonna 1926 noin kahden hehtaarin tontin Pajulahdentien varresta. Seuraavana vuonna rakennettiin Jukolaksi nimetty suojeluskuntatalo. Taloa rahoitettiin juhlien ja iltamien avulla. Nyky\u00e4\u00e4n talo toimii edelleen vuokrattavana juhlatilana, ja sen omistaa maa- ja kotitalousseura.<\/p>\n

<\/div>\n

H\u00e4myslava<\/strong>
\nH\u00e4myslava on rakennettu vuonna 1956. H\u00e4myslavalla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tansseja kes\u00e4lauantaisin.<\/p>\n

Ruskeap\u00e4\u00e4n lomakoti<\/strong>
\nLaurila-osakeyhti\u00f6 luovutti Ruskeap\u00e4\u00e4n niemen Tampereen Sosiaalidemokraattiselle Naisyhdistykselle. Ty\u00f6l\u00e4isten virkistymiseen tarkoitettu kes\u00e4siirtola valmistui vuonna 1925. Nyky\u00e4\u00e4n rakennus on yksityisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Huhtaa<\/strong>
\nKerrotaan tarinaa, jonka mukaan Huhtaa olisi ensimm\u00e4inen asuttu alue koko Tottij\u00e4rven kappelissa. Huhtaalla oli aikanaan Vitikan pappilan lis\u00e4ksi nelj\u00e4 taloa. Yhteydet viiden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kirkolle olivat syksyisin ja kev\u00e4isin eritt\u00e4in huonot.<\/p>\n

Vitikan pappila Huhtaalla<\/strong>
\nVanha virkatalo, joka toimi pappien asuinpaikkana 1950-luvulle asti. Pappilan sein\u00e4ss\u00e4 on laatta virsirunoilija Jaakko Haavion syntym\u00e4kodin muistoksi. My\u00f6s kansanrunoilija Martti Haavio vietti pappilassa lapsuusvuotensa.<\/p>\n

Joenpohjassa kivinavetan jalka<\/strong>
\nLaukon kartanon navetta. Karjalaisen siirtov\u00e4en yhteisnavetta uudisrakentamisen ajan. Navettaan mahtui kahdeksan talon el\u00e4imet.<\/p>\n

\"\"Tottitorppa<\/strong>
\nAlunperin Joutsijoen kansakouluna toiminut rakennus on valmistunut vuonna 1926. Kouluna se toimi vuoteen 1974. Nyky\u00e4\u00e4n\u00a0yksityisomistuksessa.<\/p>\n

Lanan mylly ja saha, Lanajoki<\/strong>
\nLanajoessa on ollut saha jo 1700-luvulla. Mylly\u00e4 ja sahaa on uusittu useaan otteeseen.<\/p>\n

Pelttari, H\u00e4tikk\u00e4j\u00e4rvi<\/strong>
\nPelttarin tilalla on s\u00e4ilynyt vanha luhtiaitta, vilja-aitta sek\u00e4 suuri noin 100 vuotta vanha riihi. Pelttarin tilalla on my\u00f6s kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto. Vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka.<\/p>\n

Ekkermanni, Mets\u00e4kulma<\/strong>
\nLaukon kartanon entinen torppa.<\/p>\n

Vesilahti-Nokia -maantie<\/strong>
\nLaukon ja Tottij\u00e4rven kartanoiden v\u00e4linen yhdystie on eritt\u00e4in vanha. Tien varressa on paikoin istutettu tammea. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kohdalla avautuu mielenkiintoinen n\u00e4kym\u00e4 kapeaan lahden pohjukkaan.<\/p>\n

Joenpohjassa kivinavetan jalka<\/strong>
\nLaukon kartanon navetta. Karjalaisen siirtov\u00e4en yhteisnavetta uudisrakentamisen ajan. Navettaan mahtui 8 talon el\u00e4imet.<\/p>\n

Perttula<\/strong>
\nKivikautinen asuinpaikka.<\/p>\n

Rekola<\/strong>
\nKivikautinen asuinpaikka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HISTORIAA Tottij\u00e4rvi, Wesikansa kuten vanha kansa sanoi, levitt\u00e4ytyi Pyh\u00e4j\u00e4rven rannoille. Pyh\u00e4j\u00e4rvi on merkinnyt leip\u00e4\u00e4 ja tiet\u00e4 rantojensa asukkaille. Pyh\u00e4j\u00e4rven rantojen korkeilta vuorilta ovat esi-is\u00e4t aikoinaan vartioineet kotikontujaan. Samoilta vuorilta Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana kasakat vartioivat kyl\u00e4\u00e4mme. Kasakkavuori ja Py\u00f6r\u00f6p\u00e4\u00e4 ovat saaneet nimens\u00e4 noina aikoina. Tottij\u00e4rvi kuului 1346 perustettuun Suur-Wesilahden seurakuntaan vuoteen 1662, jolloin siit\u00e4 tuli oma … Jatkuu<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-142","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/142\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":144,"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/142\/revisions\/144"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.nokiankylat.fi\/tottijarvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}