Kylien historiaa
Seuraavan lyhyen historiakatsauksen on koonnut Anna-Liisa HeikkilÀ.
Kuloveden pohjoispuolella asutuksesta, kuten koko Suoniemenkin varhaisista vaiheista saadaan tarkempaa tietoa ”Suoniemen historia” -teoksesta. Kotiseutuneuvos Eero JĂ€rventaustan kirja ”Kansan kertomaa SuoniemeltĂ€” kertoo kiinnostavasti tĂ€mĂ€n seudun vaiheista 1500-luvulta lĂ€htien. Mainitulla vuosisadalla on silloiseen Karkun pitĂ€jÀÀn kuuluvissa Kuljun ja Kauniaisten kylissĂ€ ollut useita itsenĂ€isiĂ€, verotettavia talonpoikaistiloja.
1600-luvun alkupuolella Ruotsi-Suomen hallitsijat antoivat valtiota palvelleille henkilöille palkkioksi maa-alueita eli lÀÀnityksiÀ. TÀllöin, v. 1641, lahjoitettiin 30-vuotisen sodan upseerille, kenraalimajuri Helmut Wrangelille laajat alueet Kuloveden pohjoispuolelta. LÀÀnitysalueen keskuspaikaksi muodostui nykyisen Kuljun kartanon seutu, jonne noihin aikoihin rakennettiin ensimmÀinen pÀÀrakennus.
1695 Kuljun alueista erotettiin Kauniaisten ratsutila ja siitĂ€ lĂ€htien Kuljun ja Kauniaisten ”lÀÀnit”, kuten paikalliset ovat sanoneet, alkoivat elÀÀ omaa elĂ€mÀÀnsĂ€. Kauniaisten kartanon omistajat vaihtuivat usein, sen sijaan Kulju oli Wrangelien jĂ€lkeen Mellinin suvun hallussa yli 200 vuotta. Anton Elving osti kartanon 1894 ja se on edelleen saman suvun omistuksessa. Kauniaisten kartano on ollut Lennart Rosenlewin suvun hallussa vuodesta 1896.
Kauniaisten ja Kuljun vÀlissÀ on vielÀ Maurin kartano. Se kuului ensin Kuljuun ja oli vÀlillÀ itsenÀisenÀ, kunnes 1840 liitettiin Kauniaisiin. 1952-60 Mauri toimitti seuraintalon virkaa ja oli kylÀn keskus. Ihmiset kokoontuivat iltaisin kahvilaan ja sekÀ kauppa, ettÀ tori olivat lÀhellÀ. NykyÀÀn Mauri toimii seurakuntatalona ja vieressÀ oleva Maurinlehto kylÀlÀisten viimeisenÀ leposijana. Tori on kuusikoitunut ja kahvila suljettu.
Kun kartanoita alettiin pysyvÀmmin asua, tarvittiin työvoimaa. Sen saamiseksi kartanot perustivat torppia ja nÀin syntyi Suomeen torpparilaitos. Torpparit perheenjÀsenineen tekivÀt pÀivÀtöitÀ kartanoon ja siten edesauttoivat niiden vaurastumista. SiinÀ ohessa he hoitivat omia viljelyksiÀÀn, raivasivat ja rakensivat. Kuljun kartanon torpat sijaitsivat Siurossa sekÀ JÀrvenjÀrven ja JokistenjÀrven rannoilla. Kauniaisten kartanon torpat olivat pÀÀasiassa Kauniaisten perÀkylÀssÀ sekÀ Jumesniementien varressa lÀhempÀnÀ HÀmeenkyrön rajaa. Vuodesta 1918 lÀhtien torpparit saivat lunastaa tilat itselleen.
Uusi vaihe Kuloveden kylien alueella koettiin viime sotien jÀlkeen. Maanhankintalain mukaisen asutustoiminnan seurauksena paikkakunnalle siirtyi vuonna 1946 runsaasti uusia asukkaita. Eniten tuli sotien takia kotinsa menettÀnyttÀ siirtovÀkeÀ. Kuljun ja Kauniaisten kylÀÀn muutti kumpaankin n. 20 perhettÀ, jotka kaikki olivat kotoisin Vpl PyhÀjÀrveltÀ. AsevelikylÀstÀ, eli nykyisen Ilveskalliontien varresta osoitettiin tontteja rintamamiehille ja sotaleskille. TÀlle alueelle muutti rakentamiinsa taloihin kymmenen perhettÀ. Kuljun kylÀssÀ rintamamiestalot rakennettiin PökkylÀÀn, JokistenjÀrven rannalle.
Viimeisen 10-15 vuoden aikana seudulle on muuttanut runsaasti uusia, nuoria perheitĂ€ ostamiinsa tai rakentamiinsa omakotitaloihin. Aika kuluu. Paikkakunta elÀÀ, muuttuu ja uudistuu, sen tĂ€mĂ€ lyhyt ”historiallinen katsauskin” osoittaa.
LĂ€hteet:
Eero JĂ€rventausta; ”Kansan kertomaa SuoniemeltĂ€” (1974)
Muistitieto (A-L HeikkilÀ, Anne Viitalaakso-Kaasalainen).