HISTORIAA

Tottijärvi, Wesikansa kuten vanha kansa sanoi, levittäytyi Pyhäjärven rannoille. Pyhäjärvi on merkinnyt leipää ja tietä rantojensa asukkaille. Pyhäjärven rantojen korkeilta vuorilta ovat esi-isät aikoinaan vartioineet kotikontujaan. Samoilta vuorilta Venäjän vallan aikana kasakat vartioivat kyläämme. Kasakkavuori ja Pyöröpää ovat saaneet nimensä noina aikoina. Tottijärvi kuului 1346 perustettuun Suur-Wesilahden seurakuntaan vuoteen 1662, jolloin siitä tuli oma saarnahuonekunta.

Kirjallisissa lähteissä Tottijärvi mainitaan ensimmäisen kerran 1416 Laukon tilan yhteydessä. Tottijärvi joutui varhain Ruotsin vallan aikana rälssiomistukseen Kurki-suvulle. Uuden ajan alussa Kurjet hallitsivat kaikkia Laukon kylän maita, ja myös Tottijärveäkin. Laukon maiden raja Pirkkalaa ja Karkkua vastaan määrättiin vuoden 1479 laamanninkäräjillä kulkemaan Savitaipaleensuun, Naulonvuoren, Torisevanvuoren, Tynnyrkiven, Hummarkosken ja Velhonkannon kautta.

Tottijärvi oli Laukon kartanon sivutila. Laukon kartanon omistajat halusivat raivata lisää peltoa mailleen. Laukon omistajat perustivat maistaan torppia, joihin he hankkivat asukkaiksi maattomia ihmisiä vuokralaisiksi eli torppareiksi. Torpparit saivat torpista elantonsa. Maksuksi torpista torpparit raivasivat lisää peltoja sekä tekivät taksvärkkipäiviä kartanolle ja osan vuokraa torpparit maksoivat tavarana esim. viljana kartanolle. Torppia muodostettiin runsaasti 1600- ja 1700-luvuilla, jolloin Tottijärvestä muodostui torpparipitäjä. 1817 Laukko ja Tottijärven tilat siirtyivät Johan Agapetus Törngrenille. Laukon kartanon kotiopettajaksi tuli tuolloin vähävarainen opiskelija Elias Lönnrot. Lönnrot uhrasi aikaa ja vaivaa myös alustalaisten luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen. Tottijärveläisten lukutaidon on mainittu olleen parempi kuin lähipitäjäläisten. Kalevalan puhtaaksikirjoittajat ovatkin tottijärveläiset torpan pojat Johan Helenius ja Kaarle Bergstad.

Tottijärvi itsenäistyi kunnaksi 1869. Laukon ja Tottijärven kartanoiden omistajiksi tuli vuonna 1869 asessori Herman Hallonblad. Hän ryhtyi puuhaamaan Tottijärvelle kansakoulua. Toinen merkittävä henkilö kouluhankkeessa oli kunnallislautakunnan esimies lukkari August Ståhlman. Tottijärvelle perustettiin kansakoulu 1871.Tottijärvelle perustettu koulu ja jo ennen sitä perustettu kirjasto olivat ensimmäiset Hämeen maalaiskunnissa.

Laukon ja Tottijärven torpparit tulivat koko valtakunnan kuuluisuuteen 1900-luvun alkupuolella torppareiden lakkojen ja niiden seurauksena tapahtuneiden häätöjen takia. Nämä tapahtumat liittyvät myös osaltaan koko Suomessa tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen murrokseen. Tapahtumat kärjistyivät koko Suomea koskeneeseen sisällissotaan vuonna 1918. Sodan kuluessa Laukon kartanon rakennukset poltettiin. Saman kohtalon koko myös Tottijärven kartano. Tänä päivänä Tottijärven kartanosta ei ole jäljellä kuin maatuneet rauniot ja kartanonmäen metsikkö.

1920- ja 1930-luvuilla Tottij√§rvell√§ elettiin kehityksen aikaa. Torpparilain seurauksena itsen√§isten pientilojen m√§√§r√§ kasvoi, ja maanviljelys alkoi muuttua ja koneistua. Palvelut lis√§√§ntyiv√§t, kyl√§√§n saatiin puhelinyhteydet. Rakennettiin uusia kouluja niin kirkonkyl√§lle, kuin Sorvaan ja Joutsijoellekin. Yhdistyksi√§ syntyi monenlaisia, oli ty√∂v√§enyhdistys, suojeluskunta, nuorisoseura, maamiesseura, martat. Sota-aika ja pulavuodet hidastivat kehityst√§, mutta 1950-1960 ‚Äďluvuilla maaseutu koki todellisen murroksen. Turku-Tampere ‚Äďmaantie valmistui, ja Tottij√§rvi s√§hk√∂istettiin. Elinkeinorakenne alkoi suuntautua maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin.

1.1.1976 Tottijärvi liitettiin Nokian kauppalaan. Nokia sai Tottijärvestä lisää pinta-alaa 94,8 km2 ja asukkaita 1040. Tottijärvi käsittää nykyään Nokian kaupungin eteläisen osan. Nokian kaupunki omistaa Kirkonkylän keskustasta n. 50 hehtaaria maata ja on laatinut sinne osayleiskaavan. Muutenkin Tottijärven asukasluku on viime vuosina kääntynyt nousuun pitkäaikaisen laskun jälkeen.

Nähtävyyksiä

Tottijärven kirkko
J. A. Törngren luovutti 1833 uuden kirkon rakentamista varten maa-alueen, kun Tottijärven vanha kirkko oli todettu ahtaaksi ja huonokuntoiseksi. Piirustukset ja parannuspiirustuksen laati J. E. Gustavson, intendenttikonttorin johtajana toimi tuolloin Engel. Kirkko valmistui lopullisesti vuonna 1841. Kirkko edustaa myöhäisempireä ja on piirteiltään yksinkertainen ja vaatimaton.

Kellotapuli kirkon vieressä
Mikko Lajanderin rakentama kaksinivelinen kellotapuli vuodelta 1773. Tapulin eteisessä oli amme, jossa sulatettiin jäätyneitä ja hukkuneita, ja tapulin alakerrassa säilytettiin vainajia. Kello on Gabriel Kurjen toimesta valettu vuonna 1703.

Kyläpirtti
Kyläpirtti rakennettiin alunperin terveystaloksi vuonna 1948. Sen rakentamiseen saatiin avustusta Ruotsista. Alakerrassa oli vastaanottotilat, ja yläkerrassa terveyssisaren ja kätilön asunnot. Sittemmin rakennus toimi ryhmäperhepäiväkotina, ja nykyään se palvelee kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana. Kyläpirtillä kokoontuvat eri yhdistykset, lisäksi siellä on iltapäiväkerhotoimintaa ja pihalla on kesälauantaisin torimyyntiä.

Päiväkoti
Päiväkodin rakennus valmistui vuonna 1928 ja se toimi alunperin alakouluna. Vuonna 1956 valmistui uusi kirkonkylän koulutalo, ja tällöin vanha alakoulu saneerattiin kunnantoimistoksi, ja sen yhteyteen rakennettiin palotorni. Tottijärven liityttyä Nokiaan talo on toiminut kyläpirttinä, kunnes se muutama vuosi sitten muutettiin päiväkodiksi.

Terhi Kuusisen taideteos ”Annetaan heille hyv√§ pallo”
Tottijärven päiväkodin pihamaalla.

Hautausmaa
Hautausmaa rakennettu eri vuosisadoilla. Osa 1700 luvulta pohjaamatonta, osa 1800 -luvun hautausmaata on kirkon alla. Kirkon takana on vuosisadan alussa käyttöön otettu ns. uusihautausmaa. Uusin hautausmaa on valmistunut 1999.

Perinnemakasiini
Makasiini on rakennettu vuonna 1873 ja se on alunperin toiminut lainajyvästönä. Lainajyvästön tarkoituksena oli taata osakkaille siemenvilja myös katovuosien aikana. Nyt makasiinissa on koottuna lahjoituksena saatua esineistöä, ja siellä on mm. Tottijärven kirkon vanhat urut vuodelta 1896. Perinnemakasiini on avoinna kesäisin.

Kartanon alue Tottijärven kirkonkylässä
Vesilahden Laukon omistama Tottij√§rven s√§terikartano on ollut pit√§j√§n merkitt√§vin maatila keskiajalta l√§htien. Kartanon asukkaisiin on kuulunut Kurki, Tott ja Standertskj√∂ld ‚Äďsukujen edustajia. Kartanon rakennuksia uusittiin aina vuosien saatossa, ja viimeisin p√§√§rakennus tuhoutui sis√§llissodassa vuonna 1918. Kartanosta on j√§ljell√§ perustuskivi√§ ja vehmas puistoalue.

Norrkulla
Norrkulla on Tottijärven kartanon entinen torppa.

Pajulahden kylä
Keskiajalla asutettu Pajulahden kylä sijaitsee kauniilla paikalla Pyhäjärven rannalla. Pajulahti oli aikoinaan koko pitäjän keskus. Käsityöläisten; räätälien, suutarien, puuseppien, seppien ja nikkareiden asuttama 155 hengen kylä. Aikoinaan siellä oli kolme kauppaa. Pajulahden laivalaituri näytteli tärkeää osaa kyläläisten elämässä. Tottijärven ensimmäinen puhelin oli Pajulahden Työväen Osuuskaupassa 1918. Kyläkeskuksessa säilynyt perinteistä rakennuskantaa Laurilan ja Siuvon tiloilla. Laurilan vanha päärakennus on vuodelta 1783. Siuvo on entinen kestikievari.

Työväentalo
Työväentalo valmistui vuonna 1908 Osakeyhtiö Laurilalta saadulle tontille. Rakentamisessa olivat aktiivisesti mukana Laukon lakon yhteydessä häädetyt torpparit. Rakennus syntyi pääosin talkoovoimin, ja sen rakentamista rahoitettiin arpajaisilla ja myös velkarahalla.

Jukola
Tottijärven suojeluskunta osti vuonna 1926 noin kahden hehtaarin tontin Pajulahdentien varresta. Seuraavana vuonna rakennettiin Jukolaksi nimetty suojeluskuntatalo. Taloa rahoitettiin juhlien ja iltamien avulla. Nykyään talo toimii edelleen vuokrattavana juhlatilana, ja sen omistaa maa- ja kotitalousseura.

Hämyslava
Hämyslava on rakennettu vuonna 1956. Hämyslavalla järjestetään tansseja kesälauantaisin.

Ruskeapään lomakoti
Laurila-osakeyhtiö luovutti Ruskeapään niemen Tampereen Sosiaalidemokraattiselle Naisyhdistykselle. Työläisten virkistymiseen tarkoitettu kesäsiirtola valmistui vuonna 1925. Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Huhtaa
Kerrotaan tarinaa, jonka mukaan Huhtaa olisi ensimmäinen asuttu alue koko Tottijärven kappelissa. Huhtaalla oli aikanaan Vitikan pappilan lisäksi neljä taloa. Yhteydet viiden kilometrin päähän kirkolle olivat syksyisin ja keväisin erittäin huonot.

Vitikan pappila Huhtaalla
Vanha virkatalo, joka toimi pappien asuinpaikkana 1950-luvulle asti. Pappilan seinässä on laatta virsirunoilija Jaakko Haavion syntymäkodin muistoksi. Myös kansanrunoilija Martti Haavio vietti pappilassa lapsuusvuotensa.

Joenpohjassa kivinavetan jalka
Laukon kartanon navetta. Karjalaisen siirtoväen yhteisnavetta uudisrakentamisen ajan. Navettaan mahtui kahdeksan talon eläimet.

Tottitorppa
Alunperin Joutsijoen kansakouluna toiminut rakennus on valmistunut vuonna 1926. Kouluna se toimi vuoteen 1974. Nykyään yksityisomistuksessa.

Lanan mylly ja saha, Lanajoki
Lanajoessa on ollut saha jo 1700-luvulla. Myllyä ja sahaa on uusittu useaan otteeseen.

Pelttari, Hätikkäjärvi
Pelttarin tilalla on säilynyt vanha luhtiaitta, vilja-aitta sekä suuri noin 100 vuotta vanha riihi. Pelttarin tilalla on myös kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto. Vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka.

Ekkermanni, Metsäkulma
Laukon kartanon entinen torppa.

Vesilahti-Nokia -maantie
Laukon ja Tottijärven kartanoiden välinen yhdystie on erittäin vanha. Tien varressa on paikoin istutettu tammea. Järvenpään kohdalla avautuu mielenkiintoinen näkymä kapeaan lahden pohjukkaan.

Joenpohjassa kivinavetan jalka
Laukon kartanon navetta. Karjalaisen siirtoväen yhteisnavetta uudisrakentamisen ajan. Navettaan mahtui 8 talon eläimet.

Perttula
Kivikautinen asuinpaikka.

Rekola
Kivikautinen asuinpaikka.